Vuosisatojen historia jatkuu

FORSBACKAN HISTORIA

Forsbackassa arvioidaan olleen jo keskiajalla suuri vesiratasmylly. Tämä esiintyy vuosina 1585-1586 tehdyssä kruunun myllykatselmuksessa. Ruotsin kruunun alaista tullimyllyä Forsbackasta ei kuitenkaan koskaan tullut, sillä siitä ei löydy myllytullitilastoja. Forsbackan mylly oli niin sanottu lahkomylly, eli kylän asukkaat jauhattivat siellä viljansa. Työtä oli niin paljon, että myllylle palkattiin vakituinen mylläri. Hän sai palkkatilakseen kuusi hehtaaria Forsbackan maista, mikä oli ruhtinaallinen korvaus. Keskiverto myllärin palstan koko oli tuohon aikaan kaksi hehtaaria. (Ahti Gåpå, Lopen myllyt 1999, s.124.) 

Viimeinen tiedossa oleva kuva hajonneesta vesiratasmyllystä on J. W. Tikan ottama valokuva vuodelta 1906. Myllyn paikka on edelleen helppo löytää, kun pitsipaviljongilla ihastelee lammen maisemaa. Vedestä pilkistää suuri kivi, joka on yhä Forsbackan tilan sydän.  

Isojaon aikaan 1700-luvun lopulla muodostettiin Forsbackan tila, joka on Lopen kantatila nro. 18. Tilalla on harjoitettu vuosisatojen aikana maa- ja metsätaloutta monessa sukupolvessa.

Forsbackassa on kuvattu Suomi-Filmi Sillankorvan emäntä, joka perustuu Hilja Kilven näytelmään vuodelta 1915. Tunnetun elokuvaohjaaja Ilmari Unhon viimeisen elokuvan sisältämät ulkokuvaukset on toteutettu 29.6.-17.8.1953 välisenä aikana Forsbackan pihapiirissä. Tunnetuimpina näyttelijöinä elokuvassa olivat Elina Pohjanpää, Helge Herala ja Aku Korhonen. Ylemmässä kuvassa näkyy Forsbackan juhlanavetta vanhoine pärekattoineen sekä navetansiltoineen. Alempi kuva on Forsbackantien kaarteesta kuvattu, kun lähes kilometrin pituiselta koivukujalta käännytään pihapiiriin.